Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit 2011-mi suliffeqarneq pillugu paasissutissat nutarsarneqarput annertuumik – tassani nalunaarsuutit nutaat peqqissaarunnerusallu tunngavigineqarput. 2011-mi suliffeqarneq pillugu paasissutissani siunertarineqarpoq kisitsisitigut paasissutissat, naatsorsueriaatsillu atorneqartut nunani tamalaani naatsorsueriaatsinut, ILO-p naatsorsueqqissaarnermik allaffeqarfianit maleruagassiorneqarsimasunut naleqqussaarnissaat. Taamaaqataanillu 2012-imi suliffissaaleqineq pillugu paasissutissat 2011-mi suliffeqarneq pillugu paasissutissat nutarterneqarnerisa assinganik Naatsorsueqqissaartarfik nutarterivoq. Paasissutissanik nutarterinerup kinguneraa suliffeqarfeqarnermi pissutsit pillugit paasissutissat nunat assigiinngitsut akornanni periaatsit malillugit pitsaassusillit ataqatigiissumillu suliat piulernerat. Kisitsisitigut paasissutissat taakku marluk – suliffeqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissat aamma suliffissaaleqineq pillugu kisitsisitigut paasissutissat – immikkoortillugit saqqummersinneqartarput.
Qaammammut nassuiaatinik aammalu qaammammut nassuiaatinik sukumiisunik taaneqartartut kisitsisitigut paasissutissiornermi qitiusumik nalunaarsuinermi tunngaviusarput, taakkuuppullu suliffeqarfiit qaammatikkaartumik Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut nalunaarutigisartagaat. Qaammammut nassuiaatit suliffeqarfiit ataasiakkaat qaammammi tamakkiisumik akissarsianut aningaasartuutaat, taakkunanngalu qanoq annertutigisumik akileraarutaat suliffeqarfeqarnermullu akileraarutaat ilanngullugit. Suliffeqarfiit qaammammut nassuiaataanni sukumiisuni aningaasarsiat akileraarutigineqartullu sulisunut ataasiakkaanut agguarlugit nalunaarusiaapput. Qaammammut nassuiaatit suliffeqarfimmut sammisuupput, qaammammullu nassuiaatit sukumiisut inummut sammisuullutik, naatsorsukkallu taakku marluk qanimut imminnut atasuupput.
Qulaani najoqqutatut nalunaakkat inuit suliffeqartut tamaasa tunngavissinngilai – soorlu namminersorlutik sullivimmik ingerlatsisut amigaataasut. Aamma 2015 sioqqullugu sulisartut danskisut nalunaarsimasumik sulisitsisullit amigaataapput. Sulisut nalunaarutigineqarsimanngitsut sinneri nammineerluni nalunaarsuinerni inuit isertitaat aamma suliffiuteqarnermut nalunaarsukkani isertitat A-t paasissutissartaat atorlugit ilanngunneqarput, taakku atorlugit Naatsorsueqqissaartarfiup inuit isertitaat pillugit nalunaarsuiffia suliarineqarnikuuvoq.
Sulisunut sinneruttunut ilanngunneqartunut atatillugu, qaammammut nassuiaatinut aamma qaammammut nassuiaatinut sukumiisunut tunngassuteqanngitsumik, aamma suliffeqarneq pillugu allaffinni kommuneqarfiit suliffissarsiortut nalunaarsugaat naatsorsuinermi atorneqartarput.
Naatsorsueqqissaartarfiup Suliffeqarneq pillugu pisortat naatsorsuutaat pillugit kommunit isertitanut taarsiullugit tunniuttagaanut nalunaarsuiffiat pingaarutilerujussuuvoq. Nalunaarsuut atorlugu qaammatini aningaasarsiarititat tunniuttakkallu sulinermut attuumassuteqanngitsut immikkoortinneqarsinnaapput.
Inuussutissarsiutit aalajangersimasut pillugit paasissutissat suliffeqarnermut akuliunnissaannut Inuussutissarsiummik ingerlataqartunik nalunaarsuiffik (IIN) atorneqartarpoq, tassani suliffeqarfiit nalunaarsukkat tamarmik immikkut inuussutissarsiuserneqartarput, suliffeqarfiup tunngaviusumik ingerlanera tunngavigalugu. Inuussutissarsiutit immikkoortiterneri kisitsisitigut paasissutissani suliffiit immikkoortiternerinit allaanerulaarpoq, taamaalilluni IIN naleqqatigilluinnarunnaarlugu. Toqqarnerusunik taaguusersuerusulerneq peqquteqarpoq, suliffeqarfiit annerusut amerlanerit – pingaartumik aalisarnermut attaveqartut, taamatullu toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit aalisartunik sulisoqartut – IIN-mi inuussutissarsiutinik allatut taaguusikkanik nalunaarsorsimasarnerat. Tamassuma kinguneraa, aalisarnerup iluani sulineq annikinaarlugu nalilersorneqarsimasoq, inuussutissarsiutinilu allani sulineq – pingaartumik nioqquteqarnermi atortussiornermilu – pissuseqataanik annaakkamik nalilersorneqarsimasoq. Toqqarnerusunik taaguusiineq ima ingerlanneqarpoq, suliffeqarfiit inuussutissarsiutinut qaninnerusaannut aggornilersorlugit, assersuutitut imaalillugit, inuussutissarsiummi ”Aalisarneq, piniarneq nunalerinerlu” aalisartut, piniartut nunalerisut aammalu aalisakkeriveqarfinni tunitsivinni taamatullu toqoraavinni il.il. sulisut ilanngullugit. Taamatullu ”Atortussiassanik” inuussutissarsiorfinni sulineq piiaaffimmi sulisut saniatigut atortussiornermik suliaqarnerup iluani inunnik allanik sulisoqarmat soorlu ujarassiornermik misissuinermi.
Aalajangersimasumik najugaqavissut nassuiaasernissaannut, tassalu kisitsisitigut paasissutissiornermi inunnik nassuiaasersuinermi, Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup innuttaasunik nalunaarsuiffia atorneqarpoq. Nalunaarsuiffik sulineq pillugu nunaqqatigiinnut paasissutissat kattunnissaannut – najugaqarfinnut, utoqqaassutsinut suiaassutsinullu aamma atorneqarpoq. Nunaqqatigiinnut paasissutissat ukiup naatsorsuiffiup naanerani nalunaarsorneqartarput.
Ilinniarsimassuseq pillugu kisitsisitigut paasissutissanut Naatsorsueqqissaartarfimmi ilinniarsimasat qaffasinnerpaat pillugit nalunaarsuutit (HFU) tunngavigineqartarput, taakku ukiup naanerani nalunaarsorneqartarput. Ilinniarsimassutsinut immikkoortiterinerit ISCED11-uddannelsesnomenklatur atorlugu suliarineqartarput. ISCED11-uddannelsesnomenklaturi ilinniakkanut qaffasissutsinut tallimanut immikkoortinneqartarpoq meeqqat atuarfiat appasinnerpaalluni ingerlaqqiffiusumik ilinniarneq qaffasinnerpaaluni. Inuussutissarsiutinik ilinniarsimasut arfineq marlunnut immikkoortinneqartarput. Ilinniarsimasanut assersuutit Naatsorsueqqissaartarfiup nittartagaanut www.stat.gl-imut pdf-fiilinngorlugit Suliffeqarnermi pissutsit ammarlugit aaneqarsinnaapput. Ilinniarsimassuseq pillugu naatsorsuinermi periutsit atorneqartut pillugit paasisaqarnerorusuttut innuttaasut ilinniarsimassusaat pillugu saqqummersitami kingullermi immikkoortoq periaaseq innersuussutigineqarpoq.
ILO-p naatsorsueqqissaarnermut allaffianit periutsit nassuiaasiorneqarlutillu maleruagassiorneqarsimasut tunngaviginerullugit nalunaarsuisoqarpoq. Paasissutissat pigineqartut apeqqutaallutik nunani tamalaani periutsit malinneqartarput.
ILO sulineq pillugu ima naatsumik nassuiaavoq, tassalu misissuiffiup pinerani inuit minnerpaamik nalunaaquttap akunnerani ataatsimi suliamik ingerlatsisimasut. Illuatungaatigulli misissuiffiup sivisussusia erseqqissumik nassuiarneqarani, innersuutaallunili, sivikitsuusariaqartoq – soorlu ulloq ataasiulluni imaluunniit sapaatip akunnera ataaseq. Innersuutigineqarportaaq, nunami pineqartumi pissutsit immikkut ittut tunngavigalugit sulisinnaasut utoqqaassusiata minnerpaaffilerneqarnera nassuiarneqassasoq. Akerlianilli ukioqqortunerpaaffissamut tunngatillugu innersuussisoqartoqanngilaq.
Naatsorsueqqissaartarfimmi, qaammammoortumik akissarsiat pillugit nalunaarsuutini (akunnermut nalunaarsuutiniunngitsoq), najoqqutarineqartuni ILO-p nassuiaatai naleqqutinngillat, taamaattumik Kalaallit Nunaanni sulinermut tunngasunik nassuiaatit naleqqussartariaqarsimapput. Kalaallit Nunaanni sulinermut tunngasunik nassuiaasiornerit ILO-mut sulinermut tunngasunik nassuiaasiornermut sapinngisaq tamaat assingutinniarneqarsimapput.
Paasissutissani atorneqartuni piffissaq naatsorsuiffiusoq qaammat ataasiuvoq, ILO-mit innersuussutigineqartumit takineruvoq tassa ILO-mit ulloq ataaseq imaluunniit sapaatip akunnera ataaseq innersuussutigineqaraluarmata. Piffissap naatsorsuiffiup sivisunerunerata sunniinera annikillisinniarlugu, ILO-mit akunneq ataaseq sulinertut naatsorsuummut piumasaqaat sivitsorneqartariaqarsimavoq. Aammattaaq piffissaq isertitanut tunngaviusoq paasissutissanut ilaanngimmat sulinermi piffissaq atorneqartoq isertitallu naatsorsornissaannut nassuiaasiortoqartariaqarsimavoq.
Qaammatip ataatsip iluani minnerpaamik ulloq ataaseq sulisimagaanni sulisimasutut naatsorsuutigineqassaaq. Ullormut suliffiusumut akunnerit arfineq pingasut, sapaatit akunneri tallimat ingerlaneranni qaammammi ullut suliffiusut 20-iuppata ullormut 0,4 tiimit piffissami naatsorsuiffiusumi suliffigisimasariaqassallutik, taamatullu sapaatit akunneri marluk pineqarpata akunnerit marluk suliffigisimasariaqassallutik. Naatsorsuinerit SIK-mi akissarsiat minnerpaartaat tunngavigineqarput, pineqartuni akissarsiakinnerpaat amerlanerunissaat naatsorsuutigineqarmat.
Tunngavilersuutit malillugit Naatsorsueqqissaartarfiup sulisumut nassuiaatai ukuupput:
· Inuk ukiup naanerani minnerpaamik 15-inik ukioqalereernikuusimassaaq.
· Qaammammi pineqartumi inuk isertitaqarluni sulisimassaaq imaluunniit imaluunniit sulinikkut akissarsiaqarsimassaaq – qaammammi pineqartumi tulaassanik tunisinikkut imaluunniit suliffiutimini iluanaaruteqarnikkut akissarsisimassaaq.
· SIK-ip Naalakkersuisullu isumaqatigiissutaat atuuttoq malillugu ilinniarsimanngitsut aningaasarsiassaat mikinerpaaq akunnerit arfineq pingasut isertitsissutigisimassavaa.
Paasissutissat nalunaarutini tunngavigineqartut allaffissornermi pilersinneqarsimapput, taamaattumik kisitsisitigut paasissutissiornermi amigaateqarsinnaassarput. Juunimi imaluunniit decembarimi aningaasarsiat nalunaarutigineqarsimaneri akileraartarneq eqqarsaatigalugu kisitsisitigut paasissutissiornermut sanilliullugu soqutaannginnerupput. Tamakku malittuannik pingaaruteqarluinnarsimavoq naatsorsukkat pitsaassusaat anguneqassapput nalunaarsuutinik annertuumik misissuisariaqarneq.
Qaammammut nassuiaatit sukumiisut malillugu aalajangerneqarsinnaanngilaq, akiliutaasoq sulinermut tunngasuunersoq, imaluunniit sulinermut tunnganani allamut ass. isumaginninnermut tunniussaanersoq. Qaammammut nassuiaatit sukumiisut tunngavigalugit sulineq pillugu kisitsisinik naatsorsuisoqassappat isumaginninnermit tunniuttakkat il.il. piiarnissaat pisariaqarput. Naatsorsueqqissaartarfiup kommunit sulinngikkallarnermi tunniuttagaanut nalunaarsuiffia atorlugu tamanna pisarpoq. Nalunaarsuiffik taanna atorlugu qaammammut sulinngikkallarnermi pisartakkat nalunaarsorneqartarput inunnut tigusisunut immikkoortiterneqarlutik. Tamatuma kingorna qaammammut nassuiaatinut sukumiisunut qaammatikkaartunut kommuninut immikkoortiterneqartarput.
Ajornartorsiutip assinga inuussutissarsiutini allani atuuppoq, sulinermut tunngassuteqanngitsunut A-malillugu isertitatigut akiliutaasartunut tunngasoq. Ilimagisariaqarpoq, sulineq inuit sulinngitsut inuussutissarsiutinit pineqartunit akiliutisisartut amerlassusaannut naleqqiullugu annikitsuinnaasimanissaa, taamaattumik pensionskassinut napparsimanermut inuunermullu sillimmasiisarfinni sulisut nalunaarsuusiami ilanngunneqanngillat.
Akiliutaasartut immikkut ittut, qaammatini arlalinni sulisimanermut tunngassuteqartut – soorlu sulinngiffeqarnermi aningaasarsiat aamma immikkut angusaqarnermi pissarsiat –paasiniarneqarput. Paasilluarumallugu inuup pineqartup ukiumi pineqartumi qaammatit suliffigisimasai tamakkerlugit misissuiffigineqarsimapput.
2013 ilanngullugu tulaassuiffinnit aalisartunit piniartunillu tunisinerit nalingi akileraarutinullu akiliigallarnerit qaammammut nassuiaatinut nalunaarutigineqartarsimapput. Taamatut nalunaarsuisarnerup kinguneranik suliffeqarfinni taamaattuni sulisut aamma tulaassisut immikkoortinneqarsinnaasarsimanngillat. Tulaassat nalingat akissarsiatut nalunaarutigineqartarsimavoq. Tamanna pissutaalluni 2013 ilanngullugu akissarsiat pillugit paasissutissat annertuallaarput – ingammik suliaqarfinni Aalisarneq, piniarneq nunalerinermilu.
2014-ip kingorna tulaassuiviit taamaallaat akileraarutinut akiliigallarnerit nalunaarutigisalermatigit akissarsisussat aamma tulaassisut immikkoortinneqarsinnaalerput. Qaammammut akileraarutinut akiliigallarnermut nalunaarnerit tunisineq tunngavigigaanni, suliffeqarfiutigisap nammineerluni nalunaarsornerani takuneqarsinnaalertarput qaammatini tulaassivinni tunisat nalingi “akissarsiat”-nut nalunaarutigineqartarmata.
Periuseq taanna atorlugu 2014-imiit akissarsiat ajunnginnerusumik inernilerneqarput, kisianni paasissutissat iluarsinerisa ukiut ingerlanerini akissarsiat ineriartorsimaneri sunnerpaat, ingammik suliaqarfiit Aalisarneq, piniarneq nunalerinerlu eqqarsaatigalugit - taamaattumik kisitsisit pineqartut mianersortumik atorneqartariaqarput.
2017-imi agguaqatigiissillugu qaammammut aalisartut piniartullu tulaassillutik 1.191-it tunisisimasut suffeqarnermut nalunaarutigineqarsimapput. Taakku suliaqarfiup Aalisarneq, piniarneq nunalerinerlu sulisimasut 27,1 pct.-erivaat, sulisimasullu katinnerini 4,5 pct.-erisimallutik.
Nalunaarsuutinik misissuineq qulaani pisoq pereermat nalunaarsuutillu Naatsorsueqqissaartarfiup innuttaasut pillugit nalunaarsuiffianut ataatsimut ingerlanneqareermata, taamatullu nalunaarsuutit innuttaasunut najugaqavissunut 14-ileereersimasunut killilerneqareermata, nalunaarsuutit Naatsorsueqqissaartarfiup isertitat pillugit nalunaarsuiffianut ataatsimut ingerlanneqarput. Tamanna pivoq, sulineq qaammammut nassuiaatini aamma qaammammut nassuiaatini sukumiisuni erseqqissarneqanngitsut naatsorsukkanut ilanngunniarlugit. Sulinermi tassani inuit pineqartut tassaapput:
· Nalunaarsuiffimmi qulaani misissuineq malillugu pilersitaasumi inuk utaqqisaannaagallartumik sulineq pillugu sivisunerpaamik qaammatini arfinilinni sulisutut nalunaarsimasoq.
· Inuk isertitanut nalunaarsuiffimmi annertuumik (isertitat pillugit kisitsisinik paasissutissani isertitat ataatsimoortinneqarneranni deciilit nassuiaataat malillugit) A-malillugu isertitalittut nalunaarsimasuussaaq imaluunniit suliffiutimini nalunaarutigereersimanngisaminik isertitaqarsimassalluni, siornatigut qaammammut nassuiaatit malillugit nalunaarsorsimanngitsumik (akissarsiaanngitsutut kingusinnerusukkulluunniit sulinermut tunngassuteqanngitsutut isertitatut). Qaqugu isertitat ”annertuut” pineqartut qaammatit amerlassusaat tunngavigalugit killissarineraat allanngorartinneqassaaq, inuk pineqartoq sulisutut imaluunniit suliffissarsiortutut nalunaarsoriigaasimappat.
· Inuk qaammatini arlalinni suliffissarsiortutut nalunaarsortittartoq sulisutut isiginiarneqarsinnaanngilaq (tamanna kisimi inuussutissarsiummik aalajangersimasumik ingerlatsisutut nalunaarsorsimanngitsumut atuuppoq).
2015-imi inuussutissarsiummik aalajangersimasumik ingerlatsisutut nalunaarsorsimanngitsutut sulisut agguaqatigiissillugu qaammammi ataatsimi 673-iupput, taakkunannga 65-it akissarsialiullutik 608-lu namminersortuullutik. Isertitanummi nalunaarsuiffimmi paasissutissaqanngilaq, sulisitsisuni kikkunni isertitat A-tut katersugaasimanersut, taamaattumik inuutissarsiummik aalajangersimasumik ingerlatsisutut nalunaarsorsimanngitsut akissarsiallit inuussutissarsiutini aalajangersimasuni ”Paasissutissartaqanngitsutut” qulequtsikkamik nalunaarsorneqarput. Suliffeqarfinni namminersortuni inuussutissarsiummik aalajangersimasumik ingerlatsisutut nalunaarsorsimanngitsut suliffeqarfiup (IIN-normua) atorlugu inissinneqarput. Suliffeqarfiit namminersortut suliffeqarfiup normuanik nalunaagaqarsimatinnagit, pineqartup nammineerluni nalunaarsuinermi tunisineq nalunaarsimappagu sulineq inuussutissarsiummut ”Aalisarneq, piniarneq nunalerinermullu” inissinneqassaaq. Inuussutissarsiut ”Paasissutissartaqanngitsoq” suliffeqarfiup normuanik nalunaarsimasoqanngippat imaluunniit nammineerluni nalunaarsuiffimmi tunisinermik nalunaartoqarsimanngippat atorneqassaaq.
2015 sioqqullugu kisitsisit paasissutissat atorneqartunut suliffeqarfiit Danmarkimut nalunaarutigineqarsimasut ilanngillat. Siusinnerusukkut allaaserineqareersutuut 2014-imi piffissamilu siusinnerusumi ilanngussat sulisitsisut paasissutissanik tunniussisimanngitsut Paasissutissartaqanngitsut-nut inissinneqartarput. Taakku amerlanersaat tassaapput naalagaaffiup suliffeqarfiutai, ass. politiit pinerluttunillu isumaginnittut. 2015-ip kingorna pitsaanerusunik paasissutissanik peqartoqalermat sulisut 450-500-it Pisortat allaffissornera aamma kiffartuussinerannut nuunneqarput siornatigut Paasissutissartaqanngitsuniittarsimasut. Paasissutissat iluarsinerannik tamanna taaneqartarpoq taamaattumillu 2015 sioqqullugu pisortani sulisimasut 500-it angullugit ikinaarneqartarsimanissaat ilimagineqarpoq. 2014-imit 2015-imut pisortaqarfinni sulisimasut nikissimannginnissaat ilimanarpoq.
Nalunaarsuutit misissukkat inuussutissarsiummillu aalajangersimasumik ingerlatsisutut nalunaarsorsimanngitsut malillugit sulineq pillugu nalunaarsuiffik pilersinneqarpoq, sulineq pillugu kisitsisitigut paasissutissanut tunngaviuvoq. Nalunaarsuiffik innuttaasunut najugaqavissunut nalunaarsuiffiuvoq – ukiup pineqartup aallaqqaataani naaneranilu Kalaallit Nunaanni najugaqartut aamma ukiup naanerani 15-ileereersimasut nalunaarsorneqarsimapput. Tabel 2.1-imi pineqartut amerlassusaat immikkoortillugit takuneqarsinnaapput, ataatsimut amerlassusaat innuttaasunut najugaqavissunut tunngavoq. Tabelittaaq takutippaa, 2017-ip naanerani amerlassutsip 3 pct.-ia innuttaasunut najugaqavissunut tunngasuunngitsoq.
Tabel 2.1 Innuttaasut najugaqavissut
|
|
2013 |
2014 |
2015 |
2016 |
2017 |
|
Innuttaasut ukiup aallartinnerani, ukiukinneq 14 ..... |
45.062 |
45.041 |
44.896 |
44.871 |
44.915 |
|
Innuttaasut ukiup naanerani, ukiukinneq 15 ........ |
44.238 |
44.101 |
44.065 |
44.081 |
44.134 |
|
Najugaqavissut, ukiukinneq 15 ................. |
42.914 |
42.664 |
42.610 |
42.488 |
42.673 |
Sulineq pillugu nalunaarsuiffimmi paasissutissat makku pigineqarput; akissarsiat, akileraarutinut tunngasut aamma suliffigisap inuussutissarsiummi sorlerniinnersoq, taamatullu paasissutissartaqarluni pineqartup atorfininnera suliffigivisatut imaluunniit saniatigoorisatut suliffiunersoq. Atorfik qaammammi pineqartumi akissarsiffiginerpaasimasatut nalunaarsimasaq tassaavoq suliffigivisaq, suliffiit allat qaammammi pineqartumi saniatigut sulinertut nassuiarneqarput. Nalunaarsuiffimmi aamma inooqatigiinnut sinerissamilu agguataarsimanermut paasissutissanik peqarpoq.
Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataasivia bank.stat.gl sulinermut tunngasunik arfineq pingasunik assigiinngitsorpassuarnik imalinnik tabeleqarpoq. Tabelit taakku atorlugit nammineq sulinermut tunngasunik paasissutissanik pisariaqartitanik aallertoqarsinnaavoq. Tabelit titartakkallu tamarmik kisitsisaataasivimmeersunik kisitsisitaqarput. Najoqqutat tamarmik tabelit aamma titartakkat ataani allaqqapput.
Nalunaarsuiffiit, sulineq pillugu kisitsisitigut paasissutissiornermi tunngaviliisuusut, allaffissornikkut nalunaarsuutinit annertuunit pilersitaasut, soorunami nalorninaateqarsinnaasunik akoqarsinnaasarput. Taakkunani pingaarutillit uani saqqummiunneqassapput.
Sulineq pillugu kisitsisitigut paasissutissiorneq tamavimmi sulisitsisut qaammatikkaartumik akissarsiat allallu pillugit nalunaarutaannit tunngaveqartumik pilersitaasarmat, qaammatikkaartumik nalunaarutigineqartut ilumut eqqorluinnartuunersut, kisitsisitigut paasissutissat pitsaassusaasa aallaavigilluinnarpaat. Taamaattumik suliffeqarfinni ataasiakkaani aningaasarsisarfiit pisarnerinik periaaseqarneq nalornisitsilernermik malunnaatilimmik pilersitsivoq.
Immikkoortumi 2.3.2-mi nalunaarsuutit misissorneri pillugit allaaserisami nalunaarsukkat inaarnerini ajornartorsiut tamanna malugineqavissorpoq. Ingammik immikkut ittunik akissarsiat ataasiakkaat uppernarsarniarnerannut piffissaaluit atorneqarput, qaammatini arlalinni sulisimanermut tunngasut soorlu sulinngiffeqarnersiutit aamma immikkuullarissumik angusaqarsimanermi aggornersiat.
Nalunaarsuutit annertussusiannut katitigaanerannullu peqquteqartumik naatsorsuutigisariaqassaaq, ataasiakkaatigut immikkut ittunik akiliinerit ilaatigut uppernarsineqarsinnaanngitsut arlaqarnissaat taakku nalorninaateqarsinnaasutut isigisariaqarput. Tamanna qularnanngitsumik annertunerusumik qaammatikkaartumik akissarsiat katinnerinut sunniuttussaavoq, kisiannili naatsorsuutigisariaqarpoq, akornutitut pineqartoq sulineq pillugu naatsorsukkanut sunniuteqarpallaarnavianngitsoq. Aningaasarsiat decembarimi katinnerisa kukkunersiornissaat pingaaruteqarnerusarpoq, qaammammimi tassani sulinngiffeqarnersiutissat pisarneq malillugu nalunaarsorneqartarmata. Nalunaarsuinermi kukkunerit taamaattut qaammammut aningaasarsiat nalunaarutigineqarnerannut annertunerusumik sunniuteqartarput, sulineq pillugu nalunaarsuutinut sunniuteqarpallanngitsut.
Taamaattumik qaammammi tassani akissarsiat – tassalu kvartali sisamaanni – akissarsiat annertunaagaasarlutik. Kvartalinilu allani akissarsiat katinneri taava annikinaagaasarsimasallutik. Taamaattumik kvartalini agguaqatigiissillugu qaammammut aningaasarsiat kisitsisaasa assersuunnera mianersortumik suliassaasarlutik.
Nalorninaateqarsinnaasutut taaneqarsinnaasutut ipput pisortaqarfiit isertitanut taarsiutitut akiliutaasa nalunaarsorneri, nalunaarsuutit misissornerini kommunit sulinermut sanilliunneqarsinnaasutut akiliutigisartagaat akissarsiaanngitsut immikkulli paasiniarlugit inissittariaasut. Isertitanut taarsiutitut akiliutit qaammatinut nalunaarsuiffinnut tunngassuteqartariaqanngillat; Assersuutigalugu akiliutit qaammatini arlalinni nalunaarsuiffimmiissinnaasarput. Paasissutissat nalilersorneqarluaraluartut pisortat sulinngikkallarnerni tunniuttagaat sulinermut nalunaarsuutini kukkussutaasinnaapput.
2013 ilanngullugu aalisartut piniartullu tulaassaat tunisat nalingi tamarmiusut naatsorsuutigineqartarsimapput. Tassa tulaassanik tunisineq aningaasarsiatut isigineqarsimalluni. Taamaattumik 2014 sioqqullugu aalisartunit piniartunillu qaammammut aningaasarsiatut nalunaarutigineqarsimasut annertuallaarput. 2014-imi paasissutissanik iluarsiinerup kingunerisaanik aalisartut piniartullu aningaasarsiaat aaqqipput. Taamaattumik aningaasarsianik misissueqqissaarnermi kisitsisit ineriartorsimaneri mianeralugit atorneqassapput ingammik suliaqarfinni aalisarneq, piniarneq nunalerinermilu sulisimasut eqqarsaatigalugit, kisianni aamma sumiiffinni assigiinngitsuni piniartut aalisartullu tulaassillutik tunisiffigisartagaanni. Nalunaarsuinermik allanngortitsineq sulisut allanngornerannik annertunerusumik sunniuteqanngilaq.
Suliassap taama isikkoqarnera pissutaalluni suliamut ilanngussanik atassutilinnik nalorninaateqartoqarpoq. Nammineerluni nalunaarsuutini – tassalu isertitanut nalunaarsuiffiit – ukiumoortumik naatsorsugaasarput, nalunaarsuutit taakku malillugit sulinermut ilanngussat qanga pisarnersut nalunaarsussallugit ajornarpoq. Inuk ataaseq qaammatit amerlanngitsut ingerlaneranni akissarsianik annertungaatsiartunik ukiumut katersugaqarsinnaavoq, taamaassimappat pineqartoq ukiumi pineqartumi qaammatit aqqaneq marluk tamakkerlugit sulisimassasoq kukkulluni paasineqarsinnaalluni. Paarlattuanilli inuk ataaseq qaammatit aqqaneq marluk tamakkerlugit sulillattaarsimasinnaasarpoq, sulinerminili isertitai ikittuinnaappata ilanngunneqanngitsoorsimasinnaavoq.
2015 sioqqullugu Danmarkimit sulisitsisut nalunaarsorsimannginnerat pissutaalluni Pisortat allaffissornerat kiffartuussinerannilu 2014-imi ukiunilu siuliini agguaqatigiissillugu qaammammut sulisut 500-it angullugit ikippallaartarsimanissaat ilimagineqarpoq, immikkoortoq 2.3.4 takuuk. 2015 sioqqullugu taakku Paasissutissartaqanngitsunut ilanngunneqartarmata nalunaarsuutit sulisimasunut sunniuteqanngillat.
Sulisitsisup inuussutissarsiutinut ingerlatanut nalunaarsugai Kalaallit Nunaanni Suliffeqarfeqarneq pillugu nalunaarsuiffiup aggornilersugai malillugit inissitsitertussaammata, sulinerup inuussutissarsiutinut inissitsitersimanerata qanoq eqqortiginera, suliffeqarfiillu ataasiakkaat IIN malillugu qanoq eqqortigisumik inuutissarsiutinut inissisimanersut aggornilersuinerup eqqorluinnarnera takutissavaa. Tamatumuuna IIN pingaarnertut eqquussisutut isigisariaqarpoq. Immikkoortiteriaaseq tamanna malunnaatilimmik killilersuivoq, suliffeqarfiit assigiinngitsunik ingerlatallit nalunaarsornerini ersilersartumik, inuussutissarsiutit eqqortumik nalunaarsorneqassappata inuussutissarsiutinut assigiinngitsunut immikkoortitersimasariaqaraluartut immikkoortiterlugit inissinneqarsinnaanngimmata. Nalorninaateqarsinnaasoq pineqartoq immikkoortuliamilu 2.2-mi allaaserineqartoq misilillugu annikillisarniarneqarpoq IIN-p aalajangersimavallaartumik inuussutissarsiutinik aggornilersuisimanerata qimaterneratigut.
Pisortani sulisitsisoqarfiit annerit tassa Namminersortut kommuneqarfiillu, taakkunani sulinermut ingerlatsiviit annertuut arlalissuit soorlu ilinniartitsineq, peqqinnissaqarneq allaffissorfiillu ingerlanneqarput. Sulisitsisutulli akissarsiaqartitsisutut ataatsimut sulisitsisutut ingerlapput, taamaattumik sulineq immikkoortuni ataasiakkaani – nalunaarsuutinut atorneqartunut – ingerlatat malillugit inuussutissarsiutinut aggulussinnaanngillat. Sulisitsisuni taakkunani sulineq tamarmiusoq ”Pisortat allaffissornerat sullissinerallu”-mik immikkoortortaligaavoq. Pisortat suliffeqarfiutaat pillugit paasissutissat annertunerusut Naatsorsueqqissaartarfiup saqqummersitaani Pisortaqarfinni atorfilinni atuarneqarsinnaapput. Pisortaqarfinni atorfillit pisortat akissarsisitsinernut nalunaarsuutaat aamma sulineq pillugu kisitsisitigut paasissutissat tunngavigalugit suliarineqarnikuupput.